top-matkailu-pyoraillen-partakoskelle.jpg

Länsi-Saimaata pyöräillen: Partakoskentie


 

Lataa kartta [PDF]

Partakoskentie Savitaipaleella on yhdistänyt Etelä-Karjalaa ja Etelä-Savoa 1600-luvulta asti. Sillä on kulkenut rahvasta, esivaltaa ja postia, sotilaitakin, kun Ruotsin ja Venäjän rajalla oltiin. Nykyisin tie ja Partakosken kylä vetävät vapaa-ajan viettäjiä. Lappeenrannan ja Mikkelin väliä pyöräilevän reittikin kulkee Partakoskentietä. Partakosken kyläyhdistys haluaa auttaa kylänsä kautta kulkijoita oman tiensä oppaalla. Muillekin kuin pyöräilijöille siitä voi olla hyötyä. Pyörämatkailijan on erityisen tarpeen olla selvillä yöpymis-, ruokailu- ja levähdyspaikoista ja itse tiestä. Kun opasta käyttää mobiililaitteissa, tiedot ovat varmasti ajan tasalla. Linkeistä (harmaa teksti) voi varmistaa vaikkapa aukioloaikoja.

Tie

Partakoskentie (tie nro 409) mutkittelee vuosisatoja vanhaa tielinjaa Saimaan ja siihen laskevan Kuolimon välissä. Reitti on muotoutunut kumpuilevaan metsämaastoon aikojen kuluessa. Sen iästä muistuttavat parhaiten Orraintaipaleen ”Ässänmutkat”. Etelässä 34 kilometrin pituinen tie alkaa Savitaipaleen kirkonkylästä. Sille tullaan Taipalsaarentietä (nro408) tai Lappeenranta-Mikkeli valtatietä (13), ks. kartta: A. Pohjoispää on Suomenniemen Kauriansalmella (kartta: B), jonne saavutaan Mikkeli-Lappeenranta-tietä (13) tai Karkauksentietä (14696). Kauriansalmelta Suomenniemen kirkonkylään asti tie kulkee nimellä Kirkonkyläntie. Pyöräilyyn reitti on rauhallinen. Autoliikennettä on vähän. Tietä on päällystetty noin 10 km molemmista päistä. 13 kilometrin väli Partakoskelta Luotolahdelle on soraosuutta. Soratien kunto voi vaihdella. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että pyörämatkailu ja yleensä matkailu otetaan huomioon tien hoidossa. Järvimaisemia on muutaman kilometrin välein. Kannattaa huomioida, että soratieosuudella kuitenkin ainoa varsinainen levähdyspaikka veden äärellä on Onkilammella (kartta: 9). Partakoskentieltä matka voi jatkua esimerkiksi Taipalsaaren ja Lappeenrannan taikka Mikkelin ja Puumalan suuntaan. Reittitietoa Outdoors Finland -sivuilla esimerkiksi kohdassa Suur-Saimaan kierros.

Ravintola- ja kauppapalvelut

Reitin varrella Partakosken kylällä toimii suosittu kesäravintola Partaranta (5). Sen yhteydessä on pieni kyläkauppa. Partarantaan on Savitaipaleelta 10 km, Kauriansalmelta 24 km. Ravintolassa on monipuolinen ruoka- ja virvoketarjonta. Terassilta voi ihailla järvinäkymää. Venesatama kuuluu Saimaan
vesireitistöön. Suomenniemen kirkonkylässä, 5 km Kauriansalmelta on arjen perustarvikkeita myyvä kauppa SALE (11). Partakoskentielle lähdettäessä Savitaipaleen kirkonkylässä (1) on tarjolla erilaisia ravintola- ja kauppapalveluja. Matkailijoiden infopiste sijaitsee Savitaipaleen Helmi -liikenneasemalla (2). Tien toisessa päässä Suomenniemen Kauriansalmella toimii kahvila-ravintola Salmenranta(13).

Yöpyminen

Savitaipaleen kirkonkylällä on tarjolla useantyyppisiä majoituspalveluja. Suomenniemellä voi tiedustella aittamajoitusta Loma-Väkkärästä tai Mellun Käenpesästä, kumpikin noin 5 km Kauriansalmelta Mikkelin suuntaan. Tien varrella kahta laavupaikkaa voi käyttää teltassa tai laavussa yöpymiseen. Toinen on Onkilammella (9) 16 km Savitaipaleelta ja 18 km Kauriansalmelta, toinen Kärnäkoskella (4) 9 km Savitaipaleelta. Kummassakin on tulentekomahdollisuus ja kuivakäymälä sekä uintimahdollisuus laiturilta. Vaatimaton ilmainen yöpyminen on sallittua myös Kärnäkosken myllyn tiloissa. Se edellyttää omia varusteita. Kaikki mainitut paikat sopivat joka tapauksessa hyvin lepotaukoon tai tarvittaessa sateenpitoon.

Nähtävyydet Partakosken tieosuudella

Parhaita pysähdyspaikkoja reitin varrella ovat Kärnäkoski (3-4), Partakoski (5) ja Onkilampi (9).

* Kärnäkosken linnoitus (3) kuuluu linnoitusketjuun, jonka Venäjä rakennutti 1700-luvun lopussa suojaamaan rajaansa ja Pietaria. Joen yläjuoksulla on pieni ns. vuorilinnoitus. Sen rannassa on ollut yli sata vuotta sitten lotjasatama, josta kuljetettiin puutavaraa vaunuilla Kuolimolta Saimaalle (4). Paikalla on nykyisin laavu tulentekopaikkoineen ja laituri mm. uimareille. Myös varsinaisessa linnoituksessa on laituri. Linnoituksesta Partakosken suuntaan on 1788-90 -sodan muistomerkki.

* Kärnäkosken kiviholvisilta on rakennettu 1886. Kärnäkosken mylly oli käytössä 1830-luvulta 1950-luvulle. Partakosken kyläyhdistys pitää huolta siitä ja siihen liittyvästä saharakennuksesta. Tilaa voi käyttää levähdyspaikkana. Sen yhteydessä on kuivakäymälä.

* Partakoskeen rakennettiin 1700-luvun puolivälissä sahalaitos sekä mylly. 1780-luvun lopulla koko kylä oli Venäjän ja Ruotsin välisen sodan näyttämöä ja Partakoskentie sotilastienä. 1800-luvun lopulla Partakosken yläpuoliselle mäelle rakennutti Pariisiin asettunut ruhtinas Barjatinski huvilan tukikohdaksi
laajaa huomiota herättäneelle laivaharrastukselleen Saimaalla.

Partakosken nykyinen kivisilta on rakennettu 1900-luvun alussa (5). Koskessa uitettiin 1960-luvulle asti puutavaraa Saimaalle. Nyt Partakoski sekä Kärnäkoski on suojeltu koskiensuojelulailla ja ennallistettu.
Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisellä Saimaalla. Koskissa voi käväistä myös äärimmäisen uhanalainen saimaannieriä, jonka kotijärvi Kuolimo on. Kalastus on koskissa ja niiden lähialueilla kielletty.

Partakoskelta noin 2 km Mikkelin suuntaan voi nähdä 1. maailmansodan aikaisia maalinnoitteita. Niille pääsee tukiasemamastolle vievää pikkutietä (7).

Onkilammen laavulta (9), noin 6 km Partakoskelta Mikkelin suuntaan, voi käydä tutustumassa Orrainpolun luontopolkuun. Koko vaelluskierrokselle lähtevien käytettävissä on sen varrella toinen, Luotolahdenkapian laavu.

Myös Suomenniemellä on levähdyspaikaksi sopiva maisematorni, laavu ja tulisija (12). Tornille on noin 600 m nousu pikkutietä, joka alkaa noin 1 km päässä Kauriansalmelta.

Partakosken Kyläyhdistys